Ari Laamanen

Ari Laamanen

HTT-tavarantarkastaja, Fise paikallisvalvoja, Rakennusmestari
RTA rakennusterveysasiantuntija, Rakenteiden kosteuden mittaaja VTT-henkilösertifikaatti

Yleistä

Homeet ja muut mikrobit kasvavat rakenteissa ja rakennusmateriaalien pinnoilla, mikäli ne saavat riittävästi kosteutta. Märkänä kaikki materiaalit homehtuvat. Homeitiöt leviävät ilman välityksellä, ja siten ne pääsevät hengitysilman mukana myös elimistöön. Homealtistus lisää hengitystiesairauksia ja voi aiheuttaa allergiaa ja astmaa. Rakennuksen homeongelmiin on sen vuoksi suhtauduttava vakavasti.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kosteusmittaus ja homevauriot

Kosteusvaurioiden tutkimiseen tarvitaan kokemusta erilaisista rakennustavoista sekä ns. riskirakenteiden tuntemista. Tarvitaan myös hyvää rakennusfysiikan ymmärtämistä.

Sisäilmanongelmien selvitys saatta olla syntynyt monen tekijän vaikutuksesta. Pelkän ilmanäytteen perusteella harvoin pystytään selvittämään ongelman aiheuttajaa. Syyn selvittäminen vaatii useiden osatekijöinen huomioimista ja yleensä tarvitaan myös materiaalinäytteiden mikrobianalyyseja.

Kuinka tutkimus tehdään?

Kun tarkastaja saapuu kohteeseen, tekee hän ensimmäisen minuutin aikana tärkeän havainnon siitä, millainen haju sisällä on. Huoneiston käyttäjien kommentit heidän havaitsemistaan ongelmista ja hajuista ovat myös tärkeitä tarkastajalle.

Taustaksi on tarpeellista saada tietoa rakennuksessa tehdyistä muutos- ja korjaustöistä. Lämpökameran käyttö rakenteiden esitutkimisessa auttaa tarkastajaa havainnoimaan ja etsimään mahdollisia riskikohtia rakenteissa. Lämpökameralla tarkastaja huomaa helposti ilmavuotokohdat tai vesivuodot rakenteissa sekä poikkeamat tavanomaisuudesta.

Kosteusmittausten avulla pystytään päättelemään rakenteiden kosteusteknistä ja rakennusfysikaalista toimivuutta. Mittauksella mitataan rakenteiden sisällä olevaa suhteellista rakennekosteutta. Pintakosteusmittarilla voidaan havaita ainoastaan suuri selkeä vuotokohta. Mittauksien avulla löydetään riskikohdat, minkä jälkeen voidaan avata rakenteita.

Seinärakenteessa yleisin avauskohta on ulkoseinän alareunassa. Rakenteiden avauskohdista tarkastaja tekee aistinvaraisia havaintoja, suorittaa lisää kosteusmittauksia ja ottaa materiaaleista pintanäytteitä. Näytteet toimitetaan käynnin jälkeen Valviran hyväksymään laboratorioon analysoitavaksi.

Tarkastaja voi myös tutkia rakenteen vuotokohtia merkkiaine- kaasun ja analysaattorin avulla. Tällä menetelmällä voidaan selvittää mikrobien kulkeutumista rakenteista huoneilmaan.